*

Mika Isomaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Työllisyys

Jälleen kerran: ratkaisu työttömyyteen

Kuten tekstejäni lukevat tietävät niin minulla on aika ratkaisu kaikkeen. Olen viime aikoina kertonut ainakin sen, että miten siirrymme tulevaisuudessa Utopiaan, tarkoitan; perustulosysteemiin.

Jahkati meillä kaakilla on oikeus perustuloon, jonka valtio maksaa... Sitten voimme vaan olla?

Onko ihminen tyytyväinen sitten kun saa - vaan olla - kaksi väliviivaa, ajattele!

On minulla itsellänikin tekemistä: suunnittelen. - 

Ota minut töihin!

No niin!

HYVÄ yrittäjä - palkkaa minut töihin! olen hyvä oppimaan. Minulla on tietotaito jota monella ei ole. Olen siis pätevä. En kuitenkaan ole pätevä metallimies, enkä reikämies - no jos totta puhutaan niin olen ollut töissä reikämiehenä. Olen myös lapioinut "paskaa" - olen sitä muuten tehnyt myös oikeasti. Olen myös ratsastanut lehmällä, ja onkinut, sekä tullut kolme kertaa ampiaisen pistämäksi kun olen marjastanut.

Oikeudenmukaisuus ja sen puolustaminen on minun juttuni.

Keino jolla saadaan työttömät nopeasti töihin ja työllisyys jopa yli 72%:n

Olen paljon lukenut kommentteja siitä miten työttömät ihmiset ovat laiskoja vempuloita joita ei juuri työt kiinnosta koska on niin helppoa elää herroiksi sosiaalitukien varassa. 

Politiikan uskottavuus

Kevään kuntavaaleissa vain 58.8 % käytti äänioikeuttaan. Valinnat tehdään pääasiassa puolueiden ehdolle asettamista ehdokkaista. Olen itsekin joutunut pohtimaan, kenellä olisi mahdollisuus päästä valtuustoon. Toisin kuin eduskuntavaaleissa, puolueilla on vaikeuksia löytää riittävästi ehdokkaita. Molemmissa vaaleissa oma juttunsa on valituksi tulleiden soveltuvuus ja pätevyys tehtäväänsä.

Rakennusalan työttömyydestä ja työllisyydestä.

Rakennusala eli rakentaminen ja rakennustuoteteollisuus yhteensä työllistää noin 250 000 henkilöä.

Jakauman ollessa työlliset 175 000-185 000 henkilöä, sisältäen mm. talonrakentajat, toimihenkilöt, yrittäjät, erikoisurakoitsijat, sekä infrarakentajat  45 000 - 50 000 henkilöä.

Rakennusala tunnetusti on yksi suhdanneherkimmistä aloista. Kun menee hyvin, menee tosi hyvin. Vastaavasti kun talous sakkaa, rakentaminen pysähtyy ensimmäisenä. 

Miksei työllisyyshankkeilta vaadita tehokkuutta?

Viime viikolla meinasi mennä kahvi väärään kurkkuun, kun facebook suolsi silmieni eteen mainoksen Lapin TE-toimiston ja SOL- rekrytointipalveluiden yhteishankkeesta, Tartu työhön. Hankkeessa ei sinänsä ole mitään työvoimapoliittisesti ihmeellistä. Onhan niitä ollut ennenkin. Hankkeen osallistujien taidot, puutteet ja vahvuudet seulotaan ja heille etsitään sopiva työtehtävä. Neljä kuukautta kestävän jakson aikana työkokeilijaa tuetaan ja hänelle opetetaan työssä tarvittavat taidot. Tartu työhön-hanke suuntaa matkailu- ja kaupan alan tehtäviin.

Hyvät uutiset jatkuvat

Positiiviset talousluvut saivat taas jatkoa. SAK ilmoitti irtisanomisten vähenemisistä. Potkut saaneiden määrä pienin sitten vuoden 2011.

Teollisuudessa potkujen määrä väheni peräti 20 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Tietolähteenä em mainittuun juttuun Kansan Uutiset.

Tilastokeskus on julkaissut useita lukuja, jotka vahvistavat kuva talouden kääntymisestä nousuun viime vuoden aikana. Keskustan Suomi kuntoon-teema tuottaa tuloksia.

Väliin jotain positiivistäkin

Täällä parjataan oikein urakalla Keskustan johtamaa kolmen puolueen hallitusta, mutta lienevät he tehneet jotain oikeinkin. Viime aikoina on monelta taholta kuulunut myönteisiä uutisia valtakunnan tilasta. Tässä lisää TEM työnvälityksen tiedot toukokuulta verrattuna edelliseen vuoteen:  

 Kaikki työttömät -40600 henkilöä, pitkäaikaistyöttömät -18500 henkilöä, lomautetut -9100 henkilöä.

 

Miksi lähtömaa korreloi selvästi maahanmuuttajan työllistymisessä?

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden Suomen taloudelle aiheuttamista hyödyistä ja haitoista on puhuttu hyvin yleisellä tasolla, jolloin kaikki maahanmuuttajat ovat olleet yhdessä köntässä. Kun asioita tarkastellaan näin ylimalkaisesti, ei pihviä löydy ainakaan työllistymisen/työttömyyden ja sitä kautta tulevien positiivisten tai negatiivisten vaikutusten näkökulmasta.  Maahanmuutosta odotetaan jopa ratkaisua heikkenevään huoltosuhteeseen, mutta se edellyttäisi, että turvapaikanhakijat työllistyisivät. Nyt näin ei näytä käyvän kannaltamme kahden keskeisen maan osalta.

Miksi lähtömaa korreloi selvästi maahanmuuttajan työllistymisessä?

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden Suomen taloudelle aiheuttamista hyödyistä ja haitoista on puhuttu hyvin yleisellä tasolla, jolloin kaikki maahanmuuttajat ovat olleet yhdessä köntässä. Kun asioita tarkastellaan näin ylimalkaisesti, ei pihviä löydy ainakaan työllistymisen/työttömyyden ja sitä kautta tulevien positiivisten tai negatiivisten vaikutusten näkökulmasta.  Maahanmuutosta odotetaan jopa ratkaisua heikkenevään huoltosuhteeseen, mutta se edellyttäisi, että turvapaikanhakijat työllistyisivät. Nyt näin ei näytä käyvän kannaltamme kahden keskeisen maan osalta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä